Puhe valtuustossa kolmannesta osavuosikatauksesta valtuustossa 9.12.2024

Kaupungin vuosikate ja tulos ovat jäämässä talousarviota alhaisemmiksi. Vuosikate ja tulos eivät ole riittävällä tasolla suhteessa kaupungin mittaviin investointeihin. 

Espoo kasvaa Suomen kaupungeista suhteellisesti eniten, syyskuun loppuun mennessä lähes 5000 hengellä. Kasvavassa Espoossa erityisesti lasten ja nuorten määrän kasvu edellyttää kasvavaa palvelujen tarjontaa ja merkittäviä investointeja erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin.

Dia 1. Tarkastuslautakunnan suositus 

Vuosikatteen ja tuloksen on oltava oikeassa suhteessa Espoon investointitasoon, jotta kaupunki selviää jatkossa sekä korvaus- ja kasvuinvestoinneista että lainanlyhennyksistä ja pystyy turvaamaan asukkaiden peruspalvelut. 

2. Kaupungin tulostavoitteiden toteutumisen arviointi

Valtuustoon nähden sitovia kaupunkitasoisia tulostavoitteita on talousarviossa asetettu 26.  

Osavuosikatsauksessa on arvioitu 16 tulostavoitteen toteutuvan ja neljän toteutuvan pääosin. Kahden tulostavoitteen osalta tilannetta ei voida vielä arvioida. Neljän tulostavoitteen ei arvioida toteutuvan.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan usean tulostavoitteen toteutumista ei voida vielä kolmannen osavuosikatsausraportoinnin perusteella kattavasti arvioida, koska osa tulostavoitteiden ja niiden mittarien toteumatiedoista saadaan vasta tilikauden päättymisen jälkeen.

Positiivisena esimerkkinä tuon esille rakentamisen lupien käsittelyajan parantamista koskevan tavoitteen raportoinnin, jossa tuotiin mittaritietojen lisäksi hyvin esille konkreettisia toimenpiteitä rakennusluvan käsittelyajan nopeuttamiseksi.

                  Dia 2. Tarkastuslautakunnan suositukset 

Sekä valtuustokauden tavoitteille että talousarvion tulostavoitteille on ohjausvaikutuksen tehostamiseksi asetettava selkeät mittarit ja lähtö- sekä tavoitearvot, ja niiden toteumatiedot tullee raportoida kattavasti. 

Valtuustolle esitettävää tulostavoitteiden toteutumaraportointia on kehitettävä siten, että osavuosikatsauksissa tuodaan kattavasti esille mitä toimenpiteitä on tehty ja mitä tuloksia on saavutettu sekä mitä tullaan tekemään, jotta mahdollinen negatiivinen kehitys saadaan katkaistua ja tulostavoitteen toteutumista edistettyä. 

2.2 DigiOne -hanke ja hankkeesta saadut kokemukset

Espoo on ollut syksystä 2020 mukana DigiOne-yhteistyösopimuksessa. Hankkeessa on ollut tavoitteena toteuttaa oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoava valtakunnallinen digitaalinen alusta.

Mittavan Digi One tietojärjestelmäkokonaisuuden oli määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä ja maksaa 12 miljoonaa euroa, mutta sekä valmistuminen että kustannusarvio venyivät. Espoo käytti yhteistyösopimuksen mukaista oikeuttaan ja päätti toukokuussa 2024 irtautua DigiOne hankkeesta, minkä seurauksena tehdään vuodelle 2024 kohdistuen 4,1 milj. euron alaskirjaukset.

Kaupungin on tärkeää tehdä kattavat ja realistiset hankesuunnitelmat ja hankkeen riskien arvioinnit substanssiasiantuntijoiden sekä tietohallinto- hankinta- ja lakiasiantuntijoiden yhteistyönä ennen päätöstä lähteä mukaan kehittämishankkeisiin, jotta sopimukset ovat Espoolle kohtuullisia.  

Dia 3. Tarkastuslautakunnan suositus 

Hankkeiden seurannan ja ohjauksen on oltava ajantasaista ja arviot hankkeen toteutuksen etenemisestä tulee tehdä kriittisesti, jotta voidaan tarvittaessa ryhtyä oikea-aikaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin. 

2.3 Hiilineutraali Espoo 2030 

Espoo-tarinan mukaiseksi valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu, että Espoo saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan mukaan hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vuodessa vain sen verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tavoitteena on alueella tuotettujen päästöjen 80 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävä 20 prosentin osuus voidaan sitoa hiilinieluihin tai kompensoida muilla keinoilla

Tarkastuslautakunnan tulee arvioimaan kaupungin hiilineutraaliustavoitteen toteutumista vielä loppukaudesta. Tarkastuslautakunta osallistuu myös pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastuslautakuntien yhteisarviointiin, jonka aiheena vuonna 2024 on sään ääri-ilmiöihin varautuminen pääkaupunkiseudulla. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuoden 2024 arviointikertomuksessa.

3 Espoon työllisyystilanteen ja työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten kehitys 

Työllisyys- ja elinkeinopalvelujut siirtyvät valtiolta kunnille 1.1.2025. Espoo toimii vastuukuntana Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella, mikä järjestää palvelut sekä Espoon että Kauniaisten työnhakijoille. Palvelujen painopistettä ollaan siirtämässä selkeämmin työttömyyden alkuvaiheeseen, jolloin työllistymisen pitkittymiseen liittyviä haasteita ei ole ehtinyt vielä kasautua. 

Espoossa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 10,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli alle 9 prosenttia, työttömiä työnhakijoita oli yli 16 000 ja avoimia työpaikkoja 853, mikä on vähemmän kuin yli vuosikymmeneen. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1368.

Työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten määrä on vuonna 2024 ennusteen mukaan 29 milj. euroa. Aikaisempien arvioiden mukaan vuodesta 2025 alkaen työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset nousevat noin 42 milj. euroon

Valtiolta siirtyy lähes 300 henkilöä kaupungin palvelukseen. Kuntien maksuvastuu työttömyysturvan rahoitusosuudesta laajentuu merkittävästi 2025 alkaen. Työnhakijan osallistuminen palveluun ei jatkossa katkaise kunnan maksuvastuuta, vaan sen katkaisee ainoastaan työllistyminen tai toiselle etuudelle siirtyminen, esimerkiksi eläköityminen. Lisäksi maksuvastuu aikaistuu 300 päivästä 100 päivään. Vaatimukset tiukentuvat huomattavasti. Tarvitaan uusia vaikuttavia toimenpiteitä, jotta saadaan työllisyys nousuun ja työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset laskuun.

Dia 4. Työttömien määrä ja työttömien osuus työvoimasta Espoossa syyskuu 2018–2024 
Dia 5. Tarkastuslautakunnan suositukset 

Työllisyyspalvelujen siirtyessä pysyvästi kaupungin vastuulle on tärkeää panostaa resursseja siihen, että työnhakijat työllistyvät nopeasti ja espoolaiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa. 

Kaupungin tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa, jotta pitkään työttömänä olleille kohdennetaan tarvittavat palvelut. 

4.1 Espoon konserniyhteisöjen tulostavoitteiden toteutumisen arviointi 

Espoon valtuusto on asettanut vuoden 2024 talousarviossa konserniyhteisöille 32 tulostavoitetta, joista 18 arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. 

Kymmenen tulostavoitteen osalta raportoidaan niiden toteutuvan osittain tai toteutumista ei voida vielä arvioida. Neljän tulostavoitteen arvioidaan jäävän toteutumatta. 

4.2 Espoon Asunnot Oy esimerkkinä konsernista

Espoon Asunnot Oy:n perustehtävä on edistää Espoon hyvinvointia tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra asuntoja nykyisille ja tuleville espoolaisille. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja on sataprosenttisesti Espoon kaupungin omistama.

Espoon Asuntojen taloutta on hoidettu hyvin ja yhtiö on onnistunut lainojen korkojen valinnassa. Asuntojen käyttöaste on erittäin korkealla tasolla ja vuokrankorotukset ovat olleet alle viisi prosenttia. 

Espoon Asuntojen vuoden 2024 tavoitteita kolmen neljästä arvioidaan toteutuvan.

Dia 6. Tarkastuslautakunnan suositukset 

Esteettömien asuntojen tarjonnan riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Espoon kaupungin palvelukseen rekrytoitavien henkilöiden asunnon saanti Espoosta tulee turvata, jotta kaupunki saa tarvitsemaansa työvoimaa. 

Tarkemmat arvioinnit ja suositukset tarkastuslautakunta valmistelee vuoden 2024 arviointikertomukseensa, joiden toteutumista seurataan jälkiseurannassa vuosittain.

Paula Viljakainen

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ilman jonoja          

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus SOTE on ollut voimassa pari vuotta. Lähitulevaisuus näyttää, miten sille asetetut tavoitteet toteutuvat. Terveyspalveluissa on tärkeää, että palvelut saadaan nopeasti ja lähellä kotia. Perusterveydenhoitoa on vahvistettava ja ajanvarausta kehitettävä. Omalääkäri-mallilla tuetaan hoidon jatkuvuutta. Valinnanvapautta ja palveluseteleiden käyttöä lisätään tekemällä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kilpailutus ja hintakatto pitävät kustannukset kurissa. Näin kohtuuhintaiset palvelut mahdollistetaan kaikille.  

Tavoitteena on tukea vanhenevan väestön omatoimisuutta kuntoutuksen, liikunnan ja harrastusten avulla ja tarjota apua riittävästi kotona selviytymisen tueksi. Hoito ja kuntoutus kulkevat käsikädessä. Taataan hyvä vanhuus kotona ja voimien vähentyessä kodinomaisessa ympäristössä hoivakodissa. Vanhus- ja vammaisneuvostojen kuuleminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää.

Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava turvaamalla kouluissa kuraattori-, kouluterveydenhoitaja- ja psykologipalvelujen oikea-aikainen saanti sekä alle kouluikäisten lakisääteiset tarkastukset neuvoloissa.

Espoon kaupungin ja Hyvinvointialueen välisen yhteistyön on oltava hyvää ja saumatonta. Kaupungille kuuluu ennakoiva työ, hyvinvointialue järjestää palvelut. Asukkaat ovat yhteiset.

Paula Viljakainen

Kaupunginvaltuutettu

Puhe valtuustossa valtuustokysymyksestä koskien valokuituverkon asentamisen ja kaivuutyön jälkeen tapahtuvien katujen-, pyörä- ja jalkakäytävien sekä nurmikkoalueiden ennallistamisen ja korjaustyön keskeneräisyyttä ja viipymistä Espoossa

Nämä asentamistyöt koskevat meitä kaikkia, varsinkin niitä, jotka käytämme kevyen liikenteen väyliä joko jalan, pyöräillen, sähköpotkulautaa tai rollaattoria käyttäen. Mitä pienempi pyörä sitä vaikeampaa ja vaarallisempaa kuhmuraisten teiden käyttö on. Ensin tiet ovat kokonaan auki, sitten ne paikataan jotenkuten ja lopullinen ennallistaminen sekä korjaustyöt kestävät luvattoman pitkään. Tämä koskee myös usein muutama vuosi sitten uusittuja asfalttiteitä, mitkä ovat korjaustöiden jälkeen aikamoisia tilkkutäkkejä.

Vastauksessa sanotaan, että teleyrityksillä on lakiperusteinen oikeus sijoittaa kaapeleita ja vähäisiä laitteita toisen maalle. Kun lupa on annettava, tärkeimmäksi kunnan tehtäväksi jää valvoa, että ennallistaminen ja töiden kuntoon saattaminen tapahtuu ripeästi, eikä työmaa ole kuukausia keskeneräinen. Perustuuko kunnan valvonta töiden kuntoon saattamisessa omavalvontaan vai tehdäänkö työmailla loppukatselmus. Liittyykö lupamenettelyyn myös aikataulu?

Kunnissa ja myös Espoossa ongelma on vastauksen mukaan tunnistettu, jonka mukaan valokuitukaapelitöiden viimeistely pitäisi saada tehtyä nykyistä nopeammin ja huolellisemmin valmiiksi. Kunnat ovat aloittaneet myös yhteistyön asiassa ja uusia toimintamalleja on tulossa käyttöön. Toivottavasti pikaisesti!

Vastauksen lopussa on maininta, johon myös Espoon kansanedustajat voisivat vaikuttaa: Ongelma vaatisi lakimuutosta, jotta kunnat voisivat vaikuttaa enemmän kaivuutöiden toteutukseen ja määrään hallinnoimillaan alueilla. Näin asia saataisiin paremmin hallintaan.

Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. Tehdään tältäkin osin esteetöntä Espoota.

Paula Viljakainen

Kaupunginvaltuutettu